Vaaleja tulossa – oletko valmis!

Politiikan valmisteluorganisaatioilla on edessä työntäyteinen vuosikymmen. Edessä on kahdeksat vaalit, joista ensimmäisen neljän vuoden sisällä jopa viidet, kun vuonna 2024 järjestetään sekä presidentinvaali että europarlamenttivaalit. Niitä ennen ehdimme kuitenkin äänestää jo kahdesti, ensi tammikuussa aivan uusissa aluevaaleissa (Helsinkiä lukuun ottamatta) ja reilun puolentoista vuoden päästä eduskuntavaaleissa.

Tiesitkö muuten, että hyvinvointialueiden vaalien kampanja-aika on jo käynnissä? Saatat ehkä miettiä, että vastahan ne kunnanvaltuustot järjestäytyivät, sosiaali- ja terveyslautakuntienkin jäsenet nimettiin monessa kunnassa vasta viime viikolla. Mikä merkitys tulevilla vaaleilla nyt sitten on?

Vaalit mahdollistavat muutoksen, sanotaan. Tulevat aluevaalit ovat jo itsessään historiallinen muutos, minkä lisäksi niissä valitaan ihmisiä päättämään asioista, jotka äänestyshetkellä ovat täydessä muutosvauhdissa. Hyvinvointialueet tulevat käyttämään ratkaisevaa valtaa niiden palvelujen järjestämisessä, jotka vaikuttavat suomalaisten elämään aivan keskeisellä tavalla. Muutoksen onnistuminen edellyttää uusilta päätöksentekijöiltä paitsi kykyä ja tahtoa, myös laajasti tietoa ja näkemyksellisyyttä. Näitä jälkimmäisiä kertyy vain vuorovaikutuksessa toisten, erilaista tietoa, näkemyksiä ja ideoita omaavien ihmisten kanssa.

Vaalit suorastaan edellyttävät aktiivista vuoropuhelua eri sidosryhmien välillä – poliitikkojen, virkamiesten, järjestöjen, yritysten, ammatinharjoittajien ja monien muiden toimijoiden välillä. Keskustelu mahdollisimman monen tahon kanssa auttaa kirkastamaan puolin ja toisin, mitä on tärkeää tehdä juuri nyt ja mitä huomenna, jotta tämä maa olisi kaikille hyvä elää, tehdä työtä – ja mitä nyt ikinä tavoitellaankaan.

Me Rud Pedersenillä ajattelemme, että "jokaisella asiakkaallamme on viesti, joka ansaitsee tulla kuulluksi". Kun hahmottaa politiikan ja päätöksenteon aikatauluja – kuten vaikkapa juuri vaalien – ajatuksensa ja näkemyksensä voi saada kuulluksi sellaisena hetkenä, jolla sillä voi olla muutosten läpiviemisen näkökulmasta myös merkitystä.

Aluevaaleihin ja niihin liittyviin poliittisiin linjavetoihin on ollut kohtalaisen lyhyt aika valmistautua – hyväksyttiinhän niitä koskeva laki vasta tänä kesänä. Sen sijaan tässä samaan aikaan on käynnistymässä aivan toisen kokoluokan poliittinen valmisteluprosessi. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on vain reilut puolitoista vuotta. Niiden jälkeen Suomeen valitaan uusi hallitus ja kirjoihin ja kansiin naulataan hallitusohjelma, joka määrittelee tärkeimmät poliittiset prioriteetit oletetusti seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Nuo prioriteetit ovat kuitenkin syntyneet jo hyvissä ajoin ennen hallitusohjelmaneuvotteluja. Jopa ennen koko vaaleja.

Puolueet ovat juuri nyt kiinnostuneita vuoropuhelusta. Tietoa ja näkemyksiä kerätään, linjauksia pohjustetaan. Mietitään siis juuri sitä, mitä on tärkeää tehdä juuri nyt ja mitä huomenna, jotta Suomi olisi hyvä maa elää, tehdä työtä – ja mitä nyt sitten tavoitellaankaan. Alkaa olla hyvä hetki viestillesi tulla kuulluksi!

Karoliina Vuopala ei ole varsinainen vaaliasiantuntija, mutta sitäkin innostuneempi avoimen vuorovaikutuksen puolestapuhuja.