Yhteiskunnallisen vaikuttamisen tulevaisuus on avoin

Avoimuuden lisääntyminen on yksi selkeä tulevaisuuden kehityskulku yhteiskunnallisen vaikuttamisen alalla. Vuoden 2024 alussa astuu voimaan laki avoimuusrekisteristä, johon kaikki yhteiskunnallista vaikuttamista eduskuntaan ja ministeriöihin tekevät kirjaavat vaikuttamistapaamisensa.

”Toimiala on mielenkiintoisessa taitekohdassa. Kun syntyy alaa koskevaa lainsäädäntöä, vie se alaa väistämättä näkyvämpään suuntaan ja tavallaan validoi toimialan. Näin syntyy myös kosketuspintaa entistä laajempaan yleisöön”, sanoo IT-alan asiakkuuksista vastaava partneri Karri Kattelus, joka on myös yhtiön pitkäikäisin työntekijä.

Tekoäly ei korvaa vuorovaikutusta

Alan digitalisoituminen on tapahtunut yllättävän hitaasti, mutta tulevaisuudessa monet käytännön asiat, joita vielä tehdään manuaalisesti, kuten erilaiset sidosryhmäkartat, saadaan digitalisoitua.

Toisaalta partnerit uskovat, että työn ydin – vuorovaikutus ja mielipiteisiin vaikuttaminen – tapahtuu jatkossakin pitkälti henkilökohtaisella tasolla.

”Poliittisten henkilöiden, perinteiden ja käytäntöjen tuntemiseen liittyvä osaaminen ja tulevan toiminnan ennustamiskyky koneellistuvat aika huonosti”, partneri ja hallituksen puheenjohtaja Esa Suominen arvioi.

On siis pakko pysytellä lähellä ihmisiä, jotta politiikkaa pystyy ymmärtämään ja ennakoimaan.

”Totta kai työkalupakin on pakko vähän leventyä. Tilanteet ovat erilaisia, ja voi olla, että ne, joihin vaikutamme, ovat tulevaisuudessa yhä useammin Tiktokissa. Silti en usko, että poliittista vaikuttamistyötä voidaan koskaan siirtää kokonaan verkkoon”, toimitusjohtaja Susanna Korpivaara sanoo.

Yhteiskunnallinen viestintä kohdistuu moniin sidosryhmiin

Alalla on yleistä, että perinteiset viestintätoimistot ovat laajentaneet palveluitaan yhteiskuntapoliittiseen neuvonantoon, kun asiakkaiden tarpeet ovat siihen ajaneet. Rud Pedersenillä kehityskulku on ollut päinvastainen – viestintä on tullut osaksi tarjoomaa vasta, kun asiakkaat ovat halunneet viedä yhteiskunnallisen viestinsä myös muiden kohderyhmien ulottuville.

”Strateginen viestintä ja public affairs -toiminta tapahtuvat yhä enemmän limittäin. Meistä ei tule ikinä Euroopan suurinta viestintätoimistoa, mutta laajenemme koko ajan myös sillä saralla ja pyrimme löytämään palveluissamme sen kombinaation, jolla voimme tuottaa eniten hyötyä lähtökohtaisesti yhteiskunnallisesta näkökulmasta kiinnostuneille asiakkaillemme”, Karri Kattelus summaa.

Strategisen viestinnän ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen palveluita tarjotaan ja kehitetään koko ajan tiiviimmässä yhteistyössä, mistä kertoo myös Suomen King Street -viestintätoimiston fuusioiminen tulevan vuoden vaihteessa osaksi Rud Pedersen -emoa.

Vieläkö ala kasvaa?

Koko yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimiala on kasvanut samalla kun Rud Pedersen on kasvanut yrityksenä.

Vaikka alan kasvu on viime aikoina hidastunut, Esa Suominen uskoo volyymin vielä kasvavan. ”Suomeen tulee koko ajan lisää kansainvälisiä yrityksiä, jotka kasvattavat markkinaa.”

Myös kansainväliset kehityskulut ja lainsäädännön monimutkaistuminen luovat tarvetta politiikan ymmärtämiselle ja ennakoinnille yrityksissä.

”Mitä epävarmemmaksi ja sekavammaksi poliittinen toiminta muuttuu, sitä enemmän sen selittämiselle ja kokonaiskuvan luomiselle on tilausta”, Suominen lisää.

Yhteistyötä yli rajojen

Suomen kymmenvuotisen taipaleen lisäksi koko ryhmä vietti tänä vuonna 20-vuotisjuhlaansa. Tänä aikana Rud Pedersen Group on kasvanut yli 500 työntekijän ryhmäksi, joka toimii 15 maassa. Miten perustaja Morten Rud Pedersen näkee tulevaisuuden?

”Toivon, että toimistomme tekevät vielä läheisemmin yhteistyötä ja luovat liiketoimintamahdollisuuksia yli rajojen. Haluan, että kaikki työntekijämme tuntevat olevansa osa aidosti eurooppalaista yritystä.”

”Tavoitteemme on olla viiden parhaan konsulttiyrityksen joukossa kaikilla niillä markkinoilla, joilla olemme läsnä. Meillä ei tarvitse olla välttämättä toimistoa kaikkialla Euroopassa, mutta haluamme olla vakavasti otettava kilpailija siellä, missä olemme”, sanoo Rud Pedersen.

Lue myös juhlavuosiartikkelin ensimmäinen osa, jossa Rud Pedersenin partnerit pohtivat, miten yhtiö ja koko yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimiala ovat kehittyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana.