Virtuaalisten maailmojen sääntely lähestyy
Suomessa käytiin juuri eduskuntavaalit ja hallitusta muodostetaan yhä, mutta vaikuttajien ja edunvalvojien on syytä suunnata katseet jo ensi kevääseen, jolloin pidetään Euroopan parlamentin vaalit. Vaaleja seuraa uusi komissio uusine prioriteetteineen. Aihetta käsiteltiin myös Rud Pedersenin Eurooppa-päivän seminaarissa, jonka antiin voit tutustua täällä.
Digi- ja teknologiapolitiikan saralla vihreä siirtymä ja strateginen autonomia tulevat olemaan isoja teemoja myös seuraan EU-komission ja -parlamentin agendalla. Kun katsotaan hieman syvemmälle ja pohditaan tulevaisuutta ja uusia teknologioita, virtuaaliset maailmat ja niiden sääntely tulevat olemaan vahvasti esillä seuraavien vuosien aikana. Komissio julkaisee virtuaalisiin maailmoihin liittyvän tiedonannon heinäkuussa, ja vaikka tiedonanto ei sisällä uutta lainsäädäntöä, se enteilee myös sääntelyaloitteita seuraavan komission kaudella.
Virtuaalisiin maailmoihin viitataan myös nimellä metaversumi. Toistaiseksi metaversumi nähdään usein lähinnä VR-laseina ja virtuaalisina pelimaailmoina, ja tämän mielikuvan myötä monet eivät ymmärrettävästi koe metaversumin potentiaalia valtavana. Markkinatutkimuksen mukaan globaalin metaversumimarkkinan arvo voi kuitenkin nousta nykyisestä noin 40 miljardista eurosta monikymmenkertaiseksi, yli 900 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä.
Virtuaalimaailmat eivät koske vain VR-laseja ja pelaamista, vaan niihin liittyy monia muitakin asioita, kuten lohkoketjuteknologia, digitaaliset rahakkeet, kuten NFT:t ja kryptovaluutat, hajautetut itsenäiset organisaatiot eli DAO:t ja hajautettu internet eli Web 3.0 ja 4.0. Nämä eri kehityskulut voivat uudistaa suuresti tapaamme tehdä töitä, viettää vapaa-aikaa sekä käydä kauppaa ja maksaa. Luonnollisesti uudet teknologiat johtavat myös tarpeeseen luoda uutta sääntelyä, missä EU on tunnetusti tehokas. Varmaa on, että uutta sääntelyä tulee, mutta sääntelyn laatu onkin sitten eri asia.
Myös suomalaisilla yrityksillä on paljon pelissä metaversumin sääntöjä luodessa. Esimerkiksi vahva pelialamme, teknologia, lääketeollisuus, koulutus ja puolustus ovat sektoreita, joille metaversumi avaa uusia mahdollisuuksia, kunhan sääntely Euroopassa on mahdollistavaa. Suomi on digiasioissa EU:n kärkiluokkaa ja olemme nykyisen komission kaudella olleet kokoamme suurempi vaikuttaja digi- ja datapolitiikassa. Tästä on kiittäminen paitsi valtionhallintoa, myös aktiivisia yrityksiä, jotka ovat antaneet osaamistaan ja tietoaan virkamiesten ja poliitikkojen käyttöön.
Seuraavan komission ohjelmaan vaikuttaminen alkaa nyt, joten suomalaisten toimijoiden on syytä olla hereillä, jotta metaversumin mahdollisuudet päästään hyödyntämään ja pysymme teknologisen kehityksen kelkassa jatkossakin.
Ville Virtanen työskentelee Rud Pedersenillä digi- ja teknologia-asioiden parissa.