Sähkötalvi saapuu, olemmeko valmiina?

Blogit
18.10.2023 klo 06.40

Kyllä, ainakin tilanne Suomen sähkön kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan on huomattavasti parempi kuin vuosi sitten. Huippukulutusennuste ei ole vuoden takaisesta muuttunut. Olkiluodon kolmas yksikkö tuottaa sähköä, ja tuulivoimakapasiteetti on vuoden aikana kasvanut kohisten.

Kun Fingridin tulevan talven sähkökatsaukseen perehtyy siinä esitettyjen lukujen valossa, niin aivan huolettomaksi ei voi heittäytyä. Kireänä pakkaspäivänä huippukulutuksen arvioksi on esitetty 14.300 MW. Omalla tuotannolla tästä pystytään kattamaan arvion mukaan 12.800 MW. Loppu sähkön tarve on tarkoitus hoitaa tuonnilla Ruotsista ja Virosta. Tämä tietysti sillä reunaehdolla, että näissä maissa riittää vietävää. 

Entä jos?

Tätä kirjoittaessani seuraan mielenkiinnolla keskustelua, jota mediassa (SOME mukaan lukien) käydään niin Viro-Suomi maakaasuputken kuin datakaapelinkin vauriosta. Syyt vaurioon eivät vielä ole selvillä, ja tietysti tämä antaa tilaa kaikenmoisille spekulaatioille. Olivat vaurioiden syyt mitkä tahansa, niin maakaasu ei vaurioituneessa putkessa kulje eikä data vauriokaapelissa liiku. 

Entä jos maamme rajat ylittävissä sähkön siirtojohdoissa tapahtuu vaurio tilanteessa, jossa kärvistelemme kireässä pakkassäässä sähkön kulutuksen ollessa huippulukemissa?

Tällöin oma tuotanto ei riitä, ja ulkopuolisen avun saanti on rajoittunutta. Tämä johtaa väistämättä sähkön käytön rajoituksiin. Jos sähköpula ei ole suuri ja pitkäkestoinen, niin kierrätettävien sähkökatkojen kanssa voimme elää.

Joskin luonnollisesti harmistuneisuus ja jopa ärtyneisyys valtaa monen mielen. Perikansalliseen tapaan alkaa vimmattu syyllisten etsiminen. Poliitikoilla on nopeasti tukalat oltavat, ja sen myötä myös energiavastuullisilla virkahenkilöillä. Akuutin tilanteen ratkaisemiseksi keinoja ei käytännössä ole. Sähköä pitää jokaisella ajanhetkellä tuottaa verkkoon tarkalleen kulutusta vastaava määrä. Ja merkittävää määrä uutta sähkön tuotantokapasiteettia ei polkaista pystyyn yhdessä yössä. 

Pidemmällä aikavälillä valoa tunnelin päässä

Edellisessä blogissani viime keväänä arvelin, että uudessa hallitusohjelmassa sähkötehon riittävyys jää sivurooliin. Yllätyin positiivisesti ohjelmaa lukiessani. Sanatarkasti siinä hallitus lupaa seuraavaa: 

Huolehditaan, että Suomessa riittää sähköä kohtuulliseen hintaan myös tuulettomien pakkasjaksojen aikana.

Aivan erinomaista. Väistämättä tässä tulee pohtineeksi sitä, että millä tempuilla tuo lupaus täytetään, ja millä aikajänteellä. Sähkön tuotantomuodoista tuulivoima on kasvanut nopeimmin, jos kohta viime aikoina on julkisuudessa noussut tummia pilviä tuulisähkön investointitaivaalle. Tuulivoiman tuotannon kasvu on hieno asia sinänsä, mutta syytä on muistaa, että tuulisähkön kapasiteetista 6 prosenttia on tuottavana kireänä pakkaspäivänä. Ydinvoiman lisärakentamiseen hallitus suhtautuu varsin suopeasti. No kokemukset ovat osoittaneet, että tuumasta toimeen ja valmiiksi voimalaksi on tällä saralla pitkä tie. Massiivisten sähkövarastojen tuloa saamme vielä vartoilla useamman vuoden. Odotan mielenkiinnolla hallituksen konkreettisia jatkotoimia kirjauksen suhteen.

Summa summarum: jos viime vuonna tuli hankittua patterikäyttöisiä valaisimia sähkökatkon varalle, niin vielä niitä ei kannata laittaa kierrätykseen. Ennemminkin kannattaa tarkistaa, että valaisimen patterit ovat kunnossa. Sama patteriradion suhteen.

Jouni Punnonen toimii Rud Pedersenillä vanhempana konsulttina erityisesti energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Hänellä on aiheesta pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus niin yritys- kuin järjestöelämässä.