Eurovaalit ovat jo kulman takana

Politiikan parissa elävän sanonnan mukaan vaalit ovat ihmisen parasta aikaa. Vuodesta onkin tulossa politiikan penkkiurheilijan näkökulmasta mainio: presidentinvaalien jälkeistä vaalikrapulaa ei tarvitse potea, kun kesäkuussa järjestetään eurovaalit.

Miksi eurovaaleista kannattaa kiinnostua?

Suomalaisille eurovaalit ovat hyvin merkitykselliset: esimerkiksi liikennepolitiikan sääntelystä noin 80 % on peräisin EU-tasolta. EU:lla on merkittävää toimivaltaa myös sisämarkkinakysymyksissä ja esimerkiksi ilmastopolitiikassa. Pitkään kotimaisiin käsiin jäänyt metsäpolitiikkakin on ilmasto- ja luontokysymysten vuoksi yhä enemmän komission mielenkiinnon kohteena.

Vaikka komission kuluvaan kauteen mahtui niin koronakriisi kuin Ukrainan sotakin, ei sääntelyssä säästelty. Syyskuussa 2023 tehdyn laskelman mukaan Ursulan von der Leyenin komissio on ilmoittanut 610 erilaista strategiaa, lainsäädäntöaloitetta tai toimenpidesuunnitelmaa. Näistä 420 oli syyskuuhun mennessä annettu parlamentin ja neuvoston käsittelyyn ja lainsäädännöllisistä aloitteista 221 oli ehditty jo käsitellä.

Von der Leyenin komissio on urakoinut erityisesti kaksoissiirtymän parissa: vauhtia on haluttu vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Työkalupakissa komissiolla on sääntelyn lisääminen ja rahan jakaminen, ja molempia on käytetty. Sääntelyn purkaminen on jäänyt vain puheeksi, vaikka esimerkiksi von der Leyenin oma Euroopan kansanpuolue onkin sitä vaatinut.

Samalla sääntelyä on ulotettu uusille, aiemmin vain vähän säädellyille toimialoille: esimerkiksi suurta ympäristökuormaa tuottava tekstiiliteollisuus on saanut kasapäin sitovaa säädäntöä, joka tulee muutamaan nopeasti toimintaympäristöä. Samoin tekoälyä ja digitaalisia alustoja on säädelty monin aloittein.

Mikä ihmeen työohjelma?

Eurovaaleissa äänensä antavat pääsevät vaikuttamaan parlamentin poliittiseen kokoonpanoon. Edunvalvonnan näkökulmasta ehkä vieläkin tärkeämpää on varmistaa, että tulevan komission työohjelma on omaa alaa eteenpäin vievä ja eurooppalaista kilpailukykyä tukeva. Lobbareilla onkin nyt kiire, kun omia ajatuksia halutaan saada komission ja eurooppalaisten puolueiden pohjapapereihin.

Työohjelma laaditaan komission kauden alkajaisiksi ja se ohjaa koko viisivuotiskauden tekemistä. Työohjelma palastellaan konkreettisiksi lainsäädäntöaloitteiksi ja valitut painopisteet näkyvät myös EU:n rahoitusinstrumenteissa.

Myös suomalaisten yritysten ja liittojen kannattaa olla nyt liikkeellä komission ja eurooppalaisten puolueiden suuntaan. Kansallisten erityispiirteiden esilletuomisen lisäksi kannattaa jakaa ajatuksia myös siitä, miten saamme varmistettua, että oma 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinaamme on kilpailukykyinen myös tulevaisuudessa. Me autamme mieluusti viestin perillemenossa.

Anniina Iskanius on Euroopan parlamentissa työskennellyt vanhempi konsultti.