Äänestysaktiivisuuden lasku ja tulevat vaalit, onko demokratia uhattuna?

Kuntavaalit kopsauteltiin sunnuntaina, voittajaksi kruunattiin Kokoomus ja suurimmaksi nousijaksi Perussuomalaiset – vaikka PS:n nousu jäikin odotettua pienemmäksi.

Äänestysaktiivisuus laski 3,8 prosenttia historiallisen matalaan 55,1 prosenttiin. Syytä voi spekuloida, syynä tuskin kuitenkaan oli pandemia, niin hyvä koronatilanteemme on. Syy ei liene myöskään vaikeus äänestää, aiempia kertoja tuplasti pidempi ennakkoäänestys mahdollisti äänestämisen joustavasti. Äänestyspäivän heikon suosion selitykseksi aivan päteviä ovat niin kaunis kesäsää kuin edellisen illan Suomen EM-matsi.

Äänestysaktiivisuuden lasku ei ollut kuitenkaan tasaista koko maassa eikä kaupunkien sisällä. Eniten äänestysinto laski 50 000 – 100 000 asukkaan seutukunnissa, keskimäärin -4,8%. Suurissa kaupungeissa äänestettiin aktiivisimmin Helsingissä, jossa laskua oli vain 0,1% edellisiin vaaleihin verrattuna.
No alt text provided for this image

Mutta myös kuntien sisällä oli valtavia eroja. Esim. Helsingin Kontula A:ssa äänesti vain 42,9% asukkaista, suurimpien puolueiden ollessa Sdp (26,1%) ja Perussuomalaiset (18,3%) kun taas Etu-Töölö A:ssa äänestysaktiivisuus oli 79,2% – suurimpien puolueiden ollessa Kokoomus (45,9%) ja Vihreät (18,5%). Helposti nähtävissä on jo aiemmista vaaleista tuttu äänestysaktiivisuuden ja koulutus- ja tulotason korrelaatio. Myös maahanmuuttajataustaisten asukkaiden osuus erottuu.

Sama tilanne on nähtävissä myös kuntatasolla. Heti Helsingistä pohjoiseen Vantaalla äänestysaktiivisuus romahti lähes neljä prosenttiyksikköä ja koko kunnan äänestysaktiivisuus jäi 48,4%:iin, joidenkin alueiden aktiivisuus oli jopa alle 40 prosentin. Keravalla äänestysaktiivisuus oli 52,9%.

Seuraavat vaalit ovat jo tammikuussa 2022 kun kansa vaeltaa uurnille valitsemaan ensimmäistä kertaa hyvinvointialuevaltuustoa. (Helsingissä kuntavaalit olivat myös hyvinvointialuevaalit.)

Hyvinvointialueiden tehtäväkenttä on selvä, mutta valtuustojen konkreettinen valta yhä pitkälti sumuverhon peitossa. Mitä päätettävää ”sote-valtuustolle” jää jos rahoitus on suoraan VM:n pussista ja palvelutarve laista tai STM:n asetuksesta? Entä kiinnostavatko sote-aluevaalit ketään?

Kerava-Vantaan hyvinvointialueen äänestysaktiivisuus jäisi kuntavaalien tasolla vain 49 prosenttiin. On vaikea nähdä mitään, joka innostaisi kansalaisia kuntavaaleja enemmän uurnille ja aika todennäköisesti hyvinvointialuevaalien äänestysinto jääkin jopa Eurovaaleja (42,7%) alhaisemmaksi.

Hyvinvointialueiden keskeinen perustelu ”leveämpien hartioiden” lisäksi oli päätöksenteon demokraattisuus. Onko uudistus tuomittu epäonnistumaan tältä osin? Ja onko puolueilla kiinnostusta puolustaa tätä uutta demokratian tasoa? Ja lopulta: millä äänestysaktiivisuudella voidaan katsoa päätöksenteon olevan yhä demokraattista?

Hannu Oskala on paitsi vanhempi konsulttimme, myös haitaristi ja helsinkiläinen kaupunkiaktiivi – cityvihreä betoninhalailija, kuten hän itse määrittelee.