State of the Union – Mitä puheesta jäi käteen? Kuinka moneen hiileen EU:ssa puhalletaan?

Vaikka puheen pääasiallinen paino oli turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa, sekä teollisuus- ja kilpailukykypolitiikassa, pyrittiin siinä tarjoamaan kaikille jotakin. Muun muassa asumispolitiikkaa ja median vapautta edistäviä aloitteita esiteltiin.

Tulevina vuosina menestyjiä EU-vaikuttamisessa ovat ne, jotka osaavat rakentaa koalitioita sekä vaikuttaa ennakoivasti, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Politiikan muutokseen voi vaikuttaa, mutta vain, jos on mukana oikeissa pöydissä ja oikeiden kumppaneiden kanssa.

Pääviesti oli, että nyt on Euroopan hetki taistella yhdessä itsenäisyydestään ja tulevaisuudestaan. Taistelun, ulkoisten uhkien ja ykseyden korostamisella komission puheenjohtaja pyrki saamaan Euroopan puhaltamaan yhteen hiileen ja ryhmittymään marssijärjestykseen.

Tämä ei toki palvele vain koko EU:n etua, vaan myös komission puheenjohtajaa Von der Leyenia, jonka edellisellä kaudella vahva asema on saanut kolauksia muun muassa oman puolueryhmittymän EPP:n toimien seurauksena ja poliittisten ääriryhmien suunnalta, samoin kuin Yhdysvaltojen kanssa tehdyn tullisovun takia.

Mikä jäi mieleen? Nostoja uusista ja (joistakin) vanhoista esityksistä

Yhdysvaltojen kanssa jo aikaisemmin saavutettua tullisopua Von der Leyen puolusti odotetusti puheessaan. Sopu on hänen mukaansa tae vakaudesta, ja itse sopimuskin parasta mitä oli mahdollista saavuttaa.

Samalla hän kuitenkin painotti strategisen autonomian hengessä EU:n kaupan monipuolistamista ja uusien kumppanuuksien hyödyntämistä. Viesti oli myös, että nyt on eurooppalaisten ratkaisujen (ja yritysten) aika.

Alla muutamia uusia esityksiä:

• Julkisiin hankintoihin on tarkoitus esitellä ”Made in Europe” kriteerit, joilla tuetaan eurooppalaisia ratkaisuja puhtaan teknologian alalla.

• Small Affordable Cars -aloitteella on tarkoitus tukea eurooppalaisten edullisten sähköautojen valmistusta.

• Euroopan sisämarkkinoiden esteisiin, erityisesti finanssi- ja pääoma-alalla, palveluissa sekä energia- ja televiestinnän alalla, pyritään puuttumaan vuoteen 2028 tähtäävällä Single Market Roadmapilla. Tiekartassa kiinnitetään myös huomiota tiedon ja innovaatioiden vapaampaan liikkuvuuteen ja ajatukseen kansalliselle lainsäädännölle vaihtoehtoisista koko EU:ta koskevista yhteisistä säännöistä yrityksille, jotta niiden ei tarvitsisi mukautua kansalliseen sääntelyyn aina erikseen (28th regime).

• Energy Highways aloitteella pyritään parantamaan EU:n sisäisiä energiansiirtoyhteyksiä.

• Global Health Resilience -aloite pyrkii nostamaan EU:n painoarvoa globaalien terveyskriisien ratkaisijana.

Euroopan pitää olla siis omavaraisempi, toimitusketjujen ja kumppanuuksien monipuolisempia ja sen pitää itse pystyä tuottamaan strategisia hyödykkeitä ja innovaatioita.

Liiallista sääntelyä tulee myös välttää. Tästä pääesimerkkinä ovat jo pidemmän aikaa keskustelua herättäneet Omnibus-paketit, joilla pyritään laaja-alaisesti vähentämään yritysten sääntelytaakkaa.

Entäs turvallisuus- ja puolustuspolitiikka?

Puolustuspoliittisessa tematiikassa korostuivat yhteiskoordinaatio jo aikaisemmin päätettyjen aloitteiden lisäksi sekä Ukrainan tukeminen. Myös kauppapolitiikkaan Israelin kanssa esitettiin merkittäviä muutoksia.

Jo aikaisemmin esitelty Readiness 2030 -aloite nostettiin esiin. Aloitteen tarkoituksena on parantaa eurooppalaista puolustuskapasiteettia, sisältäen toimet puolustusalan sisämarkkinoiden syventämiseen, rahoituspaketin puolustusalan yhteishankintoihin ja joustoja finanssipoliittisiin sääntöihin jäsenmaille.

Alla muutamia uusia esityksiä:

• EU:lle halutaan luoda yhteinen puolustuksen seurantajakso (European Defence Semester).

• Euroopan itäisen rajan reaaliaikaista valvontaa on tarkoitus parantaa Eastern Flank Watch -aloitteella.

• Ukrainan puolustusvoimien kyvykkyyksiä halutaan kasvattaa Qualitative Military Edge -ohjelmalla. Ukrainaa halutaan tukea myös EU:n ja Ukrainan välisellä drooniallianssilla (Drone Alliance), jossa yhteistyössä kehitetään ja nostetaan alan teollisuuskapasiteettia. Tähän ohjataan myös varoja etupainotteisesti Ukrainan tukemiseen tarkoitetusta ERA-lainasta.

Israelin kanssa tehtävään yhteistyöhön esitettiin:

• Assosiaatiosopimuksen osittaista keskeytystä niiltä osin, jotka liittyvät kauppaan.

• Pakotteita ekstremistisille ministereille ja väkivaltaisille siirtokuntalaisille.

• Komission antaman kahdenvälisen tuen jäädyttämistä, pois lukien kansalaisyhteiskunnan ja Yad Vashemin (instituutio, joka tutkii, kouluttaa ja dokumentoi holokaustin perintöä). Tämän komissio voi päättää itsenäisesti.

On selvää, että Israelin toimiin liittyvät aloitteet tulevat olemaan hyvin haastavia saada läpi EU-tasolla.

Entä sitten?

EU painii tällä hetkellä järjestelmätason muutoksen kanssa. Komission heinäkuussa esittelemä esitys tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034 tulee aiheuttamaan vielä tulevina vuosina merkittävää keskustelua.

Budjetin rakenteesta ja sen muutostarpeista on monia mielipiteitä niin jäsenmaissa kuin eri edunvalvontaryhmillä. Puolustuksen ja oman teollisen kyvykkyyden nostamiseen tarvitaan rahaa, mutta se on aina pois jostakin muusta, koska EU:n rahoituksen tason nostaminen on hyvin hankalaa ja EU:n keräämät omat varatkin aiheuttavat polemiikkia.

Lopulta on kyse myös EU:n perussopimuksista ja koko unionin rakenteesta. Tiiviimpi unioni vaatisi laajenevaa määräenemmistöpäätöksentekoa, mutta tällöin jäsenmaiden rooli vähenisi. Ilman muutoksia riskinä on, että jotkin mahdolliset tulevat jäsenmaat saattavat ajautua samankaltaiselle tielle kuin Unkari, ja mikäli näin kävisi, se heikentäisi jälleen EU:n päätöksentekokykyä.

Kirjoittaja Kalle Virtanen on nuorempi konsultti, joka työskentelee pääosin viestinnän sekä teollisuus- ja terveyspolitiikan parissa. Vapaa-ajallaan Virtanen seuraa EU-politiikkaa.