)
Hallitusohjelmavaikuttaminen: kuka, mitä ja miksi?
”Hallitusohjelma? Äh, se nyt on niin kaukana, vaaleihinhan on vielä reilusti yli vuosi.” Niinhän sitä luulisi. Mutta yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aina maraton-laji, sanottakoon se nyt taas kerran.
Jos jättää hallitusohjelmavaikuttamisen vaaleja edeltävään muutamaan kuukauteen, on auttamattoman myöhässä ja eikä ilmatilaa enää voi saada – koska muut ja muut asiat ovat sen jo täyttäneet.
Hallituksen muodostaminen ja hallitusohjelman tekeminen ovat poliittisten puolueiden käsissä, toisin kuin esimerkiksi lainsäädäntöprosessi. Virkamiehet ja ministeriöt toki tuottavat neuvotteluihin materiaaleja ja laskelmia (merkittävimpänä valtiovarainministeriö), mutta itse neuvottelutulos eli hallitusohjelma on poliittinen ja neuvotteluja käyvät poliitikot.
Kehen vaikutetaan?
Hallitusohjelma kirjoitetaan hallitukseen osallistuvien puolueiden voimin muutaman viikon aikana vaalien jälkeen. Jos näihin poliitikkoihin haluaa vaikuttaa, se on tehtävä joko suoraan tapaamalla näitä politiitikkoja tai yrittämällä viedä mielipiteet sisään puolueen kantoihin puolue- tai muiden kokousten avulla.
Ensimmäisessä hankaluus on se, että etukäteen voi olla vaikea tietää, kuka on neuvotteluissa mukana, ja mitä osaa ohjelmasta tekemässä. Lisäksi kaikki puolueet eivät osallistu neuvotteluihin, vaan ainoastaan hallitusta muodostavat puolueet. Aina kristallipallot eivät tiedä tulevaa hallituspohjaa, vaikka ilma on aina sakeana hyviä arvauksia.
Jälkimmäisen eli yksittäiseen puolueeseen vaikuttamisessa haaste on se, että puolueissa aloiteoikeus on vain jäsenillä ja myös siinä prosessissa jyvät seuloutuvat akanoista aika rankalla kädellä (eli puolueen kannat harvoin yllättävät, koska niiden pitää tietysti olla puolueen perusideologian mukaisia).
Mikä asia on tarpeeksi tärkeä hallitusohjelmaan?
Vaikuttamisessa hyvä yleisperiaate on mennä samaan suuntaan yhteiskunnan kanssa. Poliitikoille on hyvä tarjoilla ratkaisuja jo heidän pöydällä oleviin ongelmiin ja parhaassa tapauksessa kustannusneutraalisti – tai jos hintalappu on, jostain pitäisi pystyä kaivamaan joko tuottoa pitkällä aikavälillä tai muita merkittäviä hyötyjä.
Viime aikoina hallitus on säästänyt urakalla, mutta edelleen valtion talousarviossa osoitetaan lähemmäs 90 miljardia jonnekin. Minne, on kuitenkin melkein aina valinta. Lakisääteinenkin asia on muutettavissa, vaikka prosessi onkin työläs.
Tekisi mieli kirjoittaa, että lillukanvarsia ei kannata hallitusohjelmaan tuoda, mutta löytyyhän sieltä niitäkin. Hallitusohjelman yksityiskohtaisuuden taso ratkeaa oikeastaan vasta neuvotteluissa, mutta usein sieltä löytyy yllättävän yksityiskohtaisiakin merkintöjä, vaikka etukäteen julistettaisiin, että ”tässä tehdään nyt strategiaa.”
Miksi juuri hallitusohjelma on niin tärkeä?
Hallitusohjelmassa tuleva hallitus sopii siitä, mitä se kautensa aikana aikoo saada aikaiseksi ja millä tavalla. Kääntäen se tarkoittaa tietysti sitä, että asioita, joista ei ole ohjelmassa sovittu, ei kauden aikana edistetä. Toki pandemiat ja muut kriisit voivat radikaalisti muuttaa tilannetta, mutta aina ei tällaisia käänteitä ole luvassa.
Sen vuoksi asiat, joiden täytyy kulkea koko hallituksen läpi, kannattaa tuoda hallitusneuvotteluihin ratkaistaviksi.
Asioista tarkkaan etukäteen sopiminen sitoo hallituspuolueiden käsiä hyvässä ja pahassa, mutta on toki helpompaa kuin neuvottelujen käyminen koko ajan kauden aikana. Niitä joutuu joka tapauksessa käymään jokaisen kehys- ja budjettiriihen yhteydessä, kun hallitusohjelman merkinnät muuttuvat varsinaisiksi esityksiksi ja päätöksiksi.
Kirjoittaja Susanna Korpivaara on Rud Pedersenin Suomen toimitusjohtaja, joka jälleen muistuttaa vaikuttamisen pitkän prosessin oikeasta ajoituksesta (lue: vaikuttamisen aika on n-y-t NYT).