Hallitusneuvottelut: viikko 2
Omille puhuminen
Jokainen neuvotteleva ryhmä puhuu mediassa paitsi neuvotteluosapuolille, myös omilleen. Taiteen tästä ovat kehittäneet työntekijä- ja työnantajajärjestöt, mutta sitä harjoittavat toki poliittiset puolueetkin. Erityisesti neuvottelutilanteet antavat mahdollisuuden profiloitua niissä asioissa, jotka puoleen kannattajat kokevat tärkeinä.
Yleensä omille on puhuttu käyttäen samoja valtamedioita, kuin missä muutkin uutiset pyörivät – aiemmin ei tietysti edes ollut muita medioita. Perussuomalaiset ovat käyttäneet omille puhumiseen erilaisia some-alustoja, joilla ei juuri muita ole näkynyt. Siinä sivussa on kehittynyt hyvin kriittinen ja monien mielestä jopa kova tapa kommunikoida. Ehkä näin olisi käynyt mille tahansa näinä some- ja kupla-aikoina syntyneelle puolueelle.
Nyt nuo yksittäisten aktiivien twiitit ja päivitykset alkavat pulpahdella valtamediaan aiheuttaen kaikenlaista hämmennystä. Viestintäkonsultit tietävät, että viestinnässä kannattaa valita media kohdeyleisön mukaisesti. Sama viesti eri mediassa eri kohdeyleisölle voi saada aikaan ihan päinvastaisin vaikutuksen.
Miljardi siellä, miljardi täällä
Tällä viikolla olemme kuulleet, että hyvinvointialueilta viedään miljardi, niiltä puuttuu miljardi ja niille pitäisi lisätä miljardi, ehkä enemmänkin. Kysymys kuuluu, että mikä se lähtöluku olikaan?
Tänä vuonna valtion talousarviossa on varattu 22,6 mrd euroa hyvinvointialueiden rahoitukseen VM:n pääluokassa ja noin miljardi lisää muiden ministeriöiden avustuksina ja korvauksina. Marinin hallituksen hyväksymässä teknisessä kehyksessä (josta uusi hallitus päättää uudestaan) yllä mainittu VM:n summa on vuonna 2024 24,7 mrd ja vuonna 2027 25,1 mrd.
VM:n tuottamassa hyvinvointialueiden rahoituslaskelmassa vuoden 2023 rahoitustarve on 23,1 mrd ja se nousee vuonna 2024 24,4 miljardiin. Ns. painelaskelmassa rahaa tarvitaan ensi vuonna 24,3 ja vuonna 2027 27,3 mrd. Ja kun lasketaan yhteen hyvinvointialueiden koko talous, saadaan vieläkin suurempi luku.
Kyllä minäkin vähentäisin mieluummin miljardin 25 miljardista kuin 22:sta. Toisaalta lisäämällä sen 23 miljardiin, pääsen samaan lukuun kuin…
Sidosryhmät
Elinkeinoelämä tukee kokoomusta, ay-liike sosiaalidemokraatteja, MTK keskustaa, ruotsinkieliset säätiöt rkp:tä – ja kirkko kristillisiä?
Sari Essayah’n kasvoilla häivähti pienen pieni harmistuksen varjo, kun juuri häneltä kysyttiin, mitä mieltä hän on piispojen vetoomuksesta kehitysyhteistyövarojen puolesta – ihan kuin puolueen ja yhden sidosryhmän välillä olisi yhtäläisyysmerkki. Suomalaiset puolueet haluavat kuitenkin olla laaja-alaisia yleispuolueita, eivätkä pelkästään yhden asian liikkeitä mm. kannatuspohjan laajentamisen toivossa.
Toki joillakin sidosryhmillä ja poliittisilla puolueilla voi olla erityisen hyvät yhteydet, mutta kuten tiedämme, varsinkaan hallitusohjelmavaikuttamisessa ei kannata jättäytyä yhden puolueen varaan.
Kirjoittaja on Rud Pedersenin Suomen toimitusjohtaja, joka on uhrannut elämästään moninaisia tunteja keltaisen kirjan lukemiseen
PS Jos kärsit uniongelmista, talousmateriaaleihin pääset näistä linkeistä:
Valtion talousarvio 2023
JTS (eli tekninen kehys) 2024-27
Hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat