?w=3840)
?w=3840)
Hallitus säästää tuhansia miljoonia - katso syyt
Isälläni oli tapana sanoa, että elämässä päätöksiä joutuu tekemään silloisen tiedon valossa, ja jos tiedot muuttuvat, sitten täytyy tehdä uusia päätöksiä. Voi olla, että hänen kanssaan käymäni keskustelu liittyi enemmän henkilökohtaisiin päätöksiin, mutta huomaan, että maan hallitus on aivan samoilla linjoilla.
Vuosi sitten keväällä Orpon hallitus neuvotteli pitkään ja hartaasti ohjelmansa, joka sisälsi mittavia julkisen talouden sopeutuksia. Tänä keväänä homma jouduttiin uusimaan, toki loppusumma oli puolet viime kevään summasta ja tällä kierroksella neuvotteluorganisaatio oli supistunut neljään mieheen.
Ennen viime kevään eduskuntavaaleja VM kertoi, että todellinen sopeuttamistarve talouden saamiseksi tasapainoon olisi 9-10 miljardia, mutta koska näin radikaali muutos on vaikea yhden hallituskauden aikana, voidaan ensin mennä 6 miljardilla. Vuotta myöhemmin koko summasta on päätetty etukenossa. Miksi?
Hyvinvointialueiden rahoituksen lisävaje kävi ilmi alle puoli vuotta hallitusohjelmaneuvotteluista. Inflaation nousu on nostanut kuluja myös julkisessa taloudessa, mutta myös tuonut enemmän verotuottoja. Asuntovelallisten niin hyvin tuntema korkojen nousu vaikuttaa myös valtion maksamiin korkoihin. Autoilun sähköistyminen taas on vähentänyt verotuottoja, mutta bensan verotuoton hallitus tärveli ihan itse.
Taantuma on ollut syvempi kuin mitä ennustettiin (yrityksissä tämä on kyllä huomattu), mikä varmasti on vaikuttanut myös tuloverojen tuottoon, ei pelkästään kulutukseen. Lisäksi tuottavuuden kehitys on ollut Suomessa retuperällä jo useamman hallituksen ajan. Itse asiassa ainoa asia, joka oli ennustetulla tasolla viime vuonna, oli julkisen talouden yhteenlaskettu alijäämä, mutta nähtävästi tämän ennakoitiin kasvavan ilman lisätoimenpiteitä.
Täytyy muistaa, että julkinen talous on paperilla (tai siis tietokoneella) tehtävä ennakoiva laskuharjoitus. Joskus ollaan oikeassa, toisinaan väärässä, mutta koska liikettä tapahtuu molempiin suuntiin, useimmiten pärjätään kyllä. Harva katselee toteutunutta tilinpitoa ja esittää siitä eriäviä mielipiteitä.
Näin monimutkainen kokonaisuus antaa kaikille politiikoille mahdollisuuden tehdä itseään ja äänestäjiä tyydyttävää politiikkaa niin hallituksessa kuin oppositiossakin. Vähemmälle huomiolle jäävät toimenpiteiden ja summien suhteet toisiinsa ja toimenpiteiden lopullinen vaikuttavuus. Joku voisi nimittäin väittää, että tämän kevään kolmen miljardin toteutuminen on paljon todennäköisempää kuin viime kevään kuuden - mikä ehkä olikin osa ongelmaa.
Julkisuudessa on siteerattu pitkin kevättä valtiovarainministeri Purraa, mutta pitää kyllä ihailla myös pääministerin päättäväisyyttä. EU:n tarkkailuluokalle ei mennä ja näitä ikäviä päätöksiä on vain pakko tehdä. Väitän, että ainoastaan entinen valtiovarainministeri pystyy viemään tämän mittaluokan harjoitukset läpi, muut olisivat sotkeutuneet omien ministereidensä selityksiin viidestä hyvästä ja kuudesta pahasta.
Toimittaja kysyi eilen Orpolta, oliko tämä nyt tässä tältä hallituskaudelta. Orpo kurkisti mielessään kristallipalloonsa ja lausui: ”Kyllä tämän nyt pitäisi riittää, jos ei maailmalta tule meidän toimintaympäristöömme jotain uutta shokkia.” Sitä odotellessa.
Kirjoittaja on pessimismiin taipuvainen Rud Pedersenin Suomen toimitusjohtaja