Euroopan tekoälystrategia – kaunis lahjapaperi vai arvokas mahdollisuus?

Mutta mitä tämä oikeastaan tarkoittaa, ja mitä meidän Suomessa pitäisi siitä ajatella?

Euroopan lähtötilanne – realismia vai toiveajattelua?

Kun katsomme maailman tekoälykehityksen kärkiyrityksiä, ne löytyvät lähes poikkeuksetta Yhdysvalloista ja Kiinasta.

Euroopassa todellisia globaalin tason tekoälyyn liittyviä keskeisiä toimijoita on vain:

• ASML – ainoa maailmassa, joka valmistaa kehittyneimpien mikrosirujen litografialaitteita.

• Nokia ja Ericsson – rakentavat ja hallitsevat digitaalista infrastruktuuria, jonka varassa tekoälyjärjestelmät toimivat.

Nykyaikainen yhteiskunta nojaa täysin dataan ja sen virtaamiseen, tallentamiseen, sekä käsittelyyn. Datainfrastruktuuri on perusinfrastruktuuria – yhtä tärkeä kuin sähköverkot, vesihuolto ja tieverkosto. Siksi myös Suomessa datakeskusinvestoinnit tulisi nähdä osana laajempaa kansallista kasvustrategiaa, ei yksittäisinä hankkeina.

Euroopan vahvuudet: laatu, turvallisuus ja tutkimuksen voima

Euroopan suurin vahvuus on edelleen laadukas tutkimus- ja koulutusjärjestelmä. Monet tekoälyn pioneereista ovat eurooppalaisia – he vain tekevät työnsä amerikkalaisissa yrityksissä. Tätä osaamispohjaa on puolustettava ja vahvistettava.

Eurooppaa erottaa muista myös eettinen ja turvallisuuteen painottuva lähestymistapa. EU:n AI Act rakentaa globaalia mallia luotettavalle tekoälylle, joka tukee ihmistä, ei korvaa häntä. Samalla on kuitenkin varmistettava, ettei sääntelystä tule innovaation jarrua: suurimmat mahdollisuudet löytyvät juuri korkean riskin sovellusalueilta, ja niissä on uskallettava kokeilla ja rakentaa uutta.

Lisäksi Euroopalla on vahva yhteistyön kulttuuri, joka näkyy yhteisissä tutkimusverkostoissa, standardeissa ja ohjelmissa.

Mutta nyt on aika valita suunta: on panostettava rohkeasti parhaisiin ideoihin ja yrityksiin. Tällä hetkellä EU:ssa käynnistyy tekoälyhankkeita “kuin sieniä sateella”, mutta yhteinen tavoite ja fokus puuttuvat.

Heikkoudet – miksi tekoäly ei vielä ole arkea Euroopassa?

Euroopassa vain 13 prosenttia yrityksistä hyödyntää tekoälyä ja pk-yrityksistä vielä harvempi.

Suurimmat haasteet:

• hajanaiset datainfrastruktuurit ja puuttuvat standardit,

• osaajapula ja hidas uudelleenkoulutus,

• innovaatiot, jotka jäävät laboratorioihin eivätkä skaalaudu markkinoille.

Komissio pyrkii korjaamaan tilannetta perustamalla AI Experience Centre -verkoston erityisesti pk-yrityksiä tukemaan (käytännössä uudelleenbrändätyt Digital Innovation Hubit) ja käynnistämällä Frontier AI Initiative -ohjelman, joka kokoaa yhteen huippulaboratorioita ja startup-yrityksiä.

Lisäksi luodaan AI Act Service Desk, josta yritykset voivat kysyä neuvoja sääntelyn tulkinnasta. Ajatus on hyvä, mutta käytännön toimivuus jää nähtäväksi.

Strategiassa luvataan miljardin euron panostus, mutta uutta rahaa ei ole. Kyse on olemassa olevien ohjelmien uudelleen kohdentamisesta. Sillä ei tehdä ihmeitä, joten rahat on käytettävä viisaasti ja toivottavasti tehdä vähemmän, mutta vaikuttavampia hankkeita.

Missä tekoäly tuo todellista arvoa?

Komissio on valinnut 11 strategista sektoria, joissa tekoälystä voidaan saada eniten irti.
Niistä erityisen kiinnostavia ovat:

• Terveys ja lääkekehitys: tekoälypohjaiset diagnostiikka- ja lääkemallit voivat nopeuttaa esimerkiksi syövän ja Alzheimerin tutkimusta, jos data saadaan käyttöön turvallisesti.

• Teollisuus ja valmistus: digitaaliset kaksoset ja automaatio parantavat tuottavuutta, mutta todelliset teollisuusinnovaatiot odottavat vielä syntymistään. Tässä tarvitaan uudenlaista ajattelua.

• Puolustus ja kyberturva: Suomessa on maailmanluokan osaamista näillä aloilla – ja tekoäly muuttaa ne perusteellisesti.

• Energia ja ilmasto: tekoäly voi auttaa optimoimaan sähköverkkoja ja vähentämään päästöjä, mutta ilman investointeja potentiaali jää hyödyntämättä.

• Julkinen sektori: tekoäly voi keventää hallintoa ja parantaa palveluja, jos tahtoa ja rahaa löytyy. Julkisella sektorilla on myös valtavasti dataa, jota pitäisi voida käyttää laajasti tutkimukseen ja uusiin innovaatioihin.

Mitä suomalaisyritysten tulisi tehdä nyt?

Suomessa on kaikki edellytykset olla tekoälyn soveltamisen mallimaa.
Meillä on korkea digivalmius, vahva tutkimus ja ketteriä pk-yrityksiä – juuri niitä, joihin EU haluaa panostaa.

Yrityksille tämä tarkoittaa kolmea asiaa:

1. Osallistukaa EU:n ekosysteemeihin ja rahoitukseen. Horisontti Eurooppa ja Digitaalinen Eurooppa tarjoavat paitsi rahoitusta, ennen kaikkea verkostoja ja asiakasyhteyksiä.

2. Omaksukaa “AI first” -ajattelu. Tekoäly ei ole projekti, vaan liiketoiminnan peruskomponentti.

3. Panostakaa osaamiseen. Tekoäly muuttaa työnkuvia – koulutus on strateginen sijoitus, ei kuluerä.

Lopuksi

Onko komission Apply AI Strategy vain kaunis lahjapaketti vai todellinen mahdollisuus?
Ehkä sillä ei ole väliä. Olennaisempaa on kysyä, miten me itse käytämme tekoälyä niin, että se tuottaa kasvua, kilpailuetua ja hyvinvointia sekä Suomelle että Euroopalle.

Loppukuussa julkaistava dataunioni strategia voi olla vielä tärkeämpi. Euroopassa on valtava määrä arvokasta dataa – ja jos se osataan hyödyntää oikein, se voi olla juuri se etu, jolla me pärjäämme tekoälykisassa.

Yritysten ja eri organisaatioiden puolelta tarvitaan konkreettisia viestejä ja esimerkkejä siitä, mikä auttaisi heitä kasvamaan ja menestymään, ja kertomaan, miten julkinen sektori voi heitä auttaa. Me Rud Pedersenillä autamme mielellämme vaikuttamisstrategian laatimisessa ja toteuttamisessa.

Kirjoittaja Nina Hyvärinen on Rud Pedersenin vanhempi neuvonantaja. Hän syttyy EU-politiikasta ja keskittyy työtehtävissään EU-asioiden lisäksi geopolitiikkaan, teknologiaan ja turvallisuuteen.