Sähkötalvesta selvittiin kuivin jaloin

Sähkövaltakunnassa kaikki hyvin?

Näin on ainakin tällä hetkellä. Sähkön kulutus pystytään pitkälti kattamaan maan omalla tuotannolla, ja sähköä jää jopa vientiin. Olkiluodon kolmas yksikkö on saatu kaupalliseen käyttöön, mikä helpottaa niin sähkön saannin varmuutta kuin hintakehitystäkin. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että tuleva puolivuotisjakso pärjätään sähkön suhteen varsin kohtuullisesti.

Tämän jälkeen on taas talvi ovella. Ja tällöin siihen varaudutaan sähkön riittävyysarvioita tekemällä. Viimevuotiseen verrattuna tilanne on muuttunut sen osalta, että Olkiluoto kolmonen on tuotannossa mukana. Ja tuulivoiman tuotantokapasiteettia on tullut lisää.

Näistä huolimatta tulevan talven sähköhuolet eivät ole menneen talven lumia. Vaikka kireitä pitkäjaksoisia pakkaskausia ei viime talvena juuri nähty, saattaa tuleva talvi niitä mukanaan tuoda. Ja sen myötä sähkön tarve nousee varsin korkeaksi. Näissä tilanteissa sää on usein tyyni, ja tuulivoiman tuotanto minimissään. Tuulivoimaloiden tuotanto on vain muutamia prosentteja niiden maksimitehosta. Ja pimeänä vuodenaikana aurinkosähkön tuotanto on lähes olematonta.

Kun sähköhätä on suurin, on tuuli- ja aurinkoapu kaukana. Olemme kotimaisen tuotannon osalta vesi- ja ydinvoiman sekä polttoperäisen sähkön varassa. Ne eivät riitä sähkön tarvetta kattamaan, vaje on täytettävä tuonnilla. Ja jos naapurimaissakin sähkön tarve on huipussaan, niin tuontisähkön saanti on epävarmaa. Näissä tilanteissa sähkön säännöstelyn tarve ei ole poissuljettu. Ja varmaa on, että tiukan paikan tullen pörssisähkön hinta on taas pilvien yläpuolella.

Hallitus sähkökysymysten ääressä – hallitusti vai ei?

Hallitustunnustelut ovat tätä kirjoittaessa täydessä vauhdissa, ja hallitusohjelman sorvaaminen lähtötelineissään. Valtiontalouden alamäen oikaisu on huomion keskipisteessä, kuten olla pitääkin. Ilmasto- ja energia-asiat ovat kyllä kuvassa mukana, mutta ainakin tähän mennessä ne ovat olleet sivuroolissa.

Sähkön suhteen usealla puolueella aatoksissa siintää tulevaisuus, jossa kohtuuhintaisella ja saantivarmalla sähköllä ratkotaan niin ilmastollisia haasteita kuin rakennetaan Suomesta vetytalouden suurvaltaa. SähköENERGIAomavaraisuuden arvioidaan toteutuvan jo lähivuosina. Tarkoittaen sitä, että vuositasolla sähköä tuotetaan vähintään kulutusta vastaavasti.

SähköTEHO:n omavaraisuus on jäänyt keskusteluissa varjoon. Kysymys on siitä, riittääkö sähkön oma tuotanto kattamaan jokaisen tunnin sähkön kulutuksen. Vastaus on selvä: tiukassa sähkötilanteessa ei riitä. Ja jos tällöin ei naapurimailta saada apuja, niin sähkön kulutusta on rajoitettava.

Tehoriittävyys saattaa jäädä käsittelemättä hallitusohjelmassa. Poliitikkojen olisi kuitenkin kyllä syytä aiheeseen perehtyä ennen tulevaa talvea. Jos kauhuskenaario toteutuu - mitä kukaan ei toivo - niin kansa käy kuumana. Syyttävät sormet osoittavat sankoin joukoin hallituksen suuntaan. Tällöin hyviin kysymyksiin olisi syytä olla hyviä vastauksia valmiina. Parhaassa tapauksessa hallitus olisi jo ennakoivasti ryhtynyt toimiin sähköpulan välttämiseksi. Tietysti on myönnettävä, että lyhyellä tähtäimellä tältä osin hallituksen työkalupakki on melko kevyt. Tästä huolimatta kannattaa tehdä se mikä tehtävissä on.

Jouni Punnonen toimii Rud Pedersenillä vanhempana konsulttina erityisesti energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Hänellä on aiheesta pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus niin yritys- kuin järjestöelämässä.