Energiapolitiikassa etsitään uutta tasapainoa

Tulevan hallituksen pitää heti alkumetreillä ratkaista vaikkapa biopolttoaineen jakeluvelvoitteen jatko – jatketaanko, lievennetäänkö myös lähivuosina vai kiristetäänkö merkittävästi vuonna 2024. Miten ratkaistaan sähkön saannin riittävyys ja kohtuuhintaisuus pariksi tulevaksi talveksi?

Sähkö pysyy keskustelunaiheena

Pidemmällä aikavälillä apuun rientävät tuulivoiman toteutumassa olevat ja suunnitellut investoinnit. Suomeen rakennetaan vuosittain noin 1 000–2 000 MW:n edestä tuulivoimakapasiteettia ja OL3-yksiköstä tullee 1- ja 2-yksiköiden kaltainen tasainen varma sähköntuottaja. Toisaalta tavoiteltu sähköistyminen kasvattaa sähkön tarvetta.

"Sähkön saannin riittävyys ja varmuus ovat olleet kuumia puheenaiheita kesästä alkaen ja tätä keskustelua käydään vielä jatkossakin", Punnonen uskoo.

Syksyn shokkihinnat herättivät niin yritykset kuin kotitaloudet etsimään keinoja säästää sähköä, ja kulutus onkin ollut ilahduttavasti selvästi edellisvuotta vähäisempää.

Punnonen on perehtynyt puolueiden energiapoliittisiin linjauksiin ja toteaa lakonisesti, ettei kadehdi hallituksen muodostajan tehtävää. Yhteensovitettavaa riittää.

"Politiikkahan on mahdollisuuksien taidetta, mutta nyt ilmassa on kovin erilaisia tavoitteita, pyrkimyksiä ja tarpeita".

Ilmaston painoarvo vähenemässä?

Energiapolitiikassa tasapainotetaan aina kolmea keskeistä tekijää: hintaa, saatavuutta ja päästöjä. Viime vuosina politiikka on painottanut vahvasti ilmastoa, ja tämä painotus on ollut vielä vahvempaa eurooppalaisessa energiapolitiikassa.

"On jännittävä nähdä, mihin asentoon tasapaino asettuu hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kärjistäen voisi ennakoida sinipunan painottavan ilmastoasioita porvarihallitusta enemmän, jolle taas hinta on myös tärkeä lähestymiskulma".

Punnonen huomauttaa, että monista ilmastoasioita päätetään EU-tasolla, Suomi yhtenä jäsenmaana mukana päätöksenteossa. Hallitusohjelmaneuvotteluissa vaikutetaan samalla Suomen suuntaan EU:ssa – muttei jo tehtyihin päätöksiin. Sen sijaan vaikkapa ilmastolaki voidaan toki päättää avata, tosin sovittuja yhteisiä EU-sitoumuksia edelleen noudattaen.

Kepillä vai porkkanalla?

Ihan helpolla Punnonen ei usko ilmastolakiakaan avattavan. Intoon vaikuttanee hallituksen koostumus: sinipunahallituksen halu lienee melko vähäistä. Porvarihallituksen Punnonen uskoo käyvän aiheesta keskusteluja, mutta epäilee lain silti säilyvän.

"Ilmastoasioihin liittyy läheisesti aina metsätalous ja puun käyttö sekä hiilinielutavoitteet. Hallituspohja määrittänee etenemistavan, miten tasapainoa talouden, ilmaston ja biodiversiteetin välille haetaan ja sen, käytetäänkö enemmän keppiä vai porkkanaa".

Jouni Punnonen toimii Rud Pedersenillä vanhempana konsulttina erityisesti energia- ja ilmastopolitiikan saralla. Hänellä on aiheesta pitkäaikainen ja monipuolinen kokemus niin yritys- kuin järjestöelämässä.

Kollegaa haastatteli Rud Pedersenillä vanhempana neuvonantajana toimiva Leena Manner.